Luottamusmiehen tehtävä ei ole helppo. Siinä on koko ajan kahden tulen välissä ja paineet ovat suuret niin työnantajan kuin työntekijöidenkin puolelta. Paikallisten neuvottelujen lisääntyminen ja usein toistuvat yt-neuvottelut rassaavat luottamusmiehiä, etenkin kun resurssit luottamustehtävien hoitoon eivät ole lisääntyneet.

SAK:n tutkimussihteeri Jyrki Helinin luottamusmiehiä koskevan raportin Edunvalvonnan etujoukko mukaan vuonna 2000 tehtävässään olevista luottamusmiehistä puolet (51%) halusi jatkaa tehtävässään ja luopumista harkitsi 43 %, varmuudella ilmoitti luopuvansa kuusi prosenttia luottamusmiehistä.

Luottamustehtävissä olevat ovat edunvalvonnan etujoukkoa, heitä on SAK:n jäsenistöstä noin viisi prosenttia. Osuus on pysytellyt vuosien mittaan suunnilleen samalla tasolla, mikä merkitsee sitä, että työpaikkojen pirstaloitumisen myötä luottamusmiesjärjestelmän kattavuus on heikentynyt.

Verkosto rapautuu

Luottamusmiesverkosto on harventunut sitä mukaa kun pienten työpaikkojen osuus on kasvanut. Vuonna 2000 melkein puolet (49%) työskenteli alle 30 hengen työpaikoilla. Kaikkein pienimmilläkin työpaikoilla työskenteli neljännes, 26 prosenttia. Kuitenkin jäsentutkimuksen mukaan vain vajaalla puolella (46%) alle 30 hengen työpaikoista oli luottamusmies.

Pahin tilanne on yksityisillä palvelualoilla, joiden työpaikoista 61 prosenttia oli alle 30 hengen yrityksissä. Julkisella sektorillakin 59 prosenttia työskentelee pienillä työpaikoilla. Pienten työpaikkojen edunvalvonnan ongelmat kohdistuvat selkeästi naistyöntekijöihin, sillä heistä 57 prosenttia työskentelee pienillä työpaikoilla, peräti kolmannes (31%) alle 10 hengen työpaikoilla. Isoimmilla, yli 200 hengen työpaikoilla, joista 90 prosentilla oli luottamusmies, työskenteli enää 22 prosenttia vastaajista.

Laaja-alaista työtä

Luottamusmiehen työnkuva on laaja. Järjestötutkimuksen mukaan luottamusmiehiä työllistävät eniten yksittäisen työntekijän ongelmatilainteiden selvittäminen, ja nämä ongelmatilanteet voivat sitten pitää sisällään kaikkea mahdollista. Seuraavaksi eniten työllistää töiden ja toimintojen kehittäminen työpaikalla.

Julkisella ja yksityisellä palvelualalla luottamusmiesten työstä suunnilleen puolet on yksittäisten työntekijöiden ongelmatilanteiden selvittelyä. Teollisuudessa vain runsas neljännes.

Teollisuudessa taas ykköstyöllistäjäksi nousee töiden ja toimintojen kehittäminen työpaikoilla, mihin menee teollisuuden luottamusmiesten ajasta kolmannes. Seuraavaksi eniten teollisuuden luottamusmiehiä työllistävät työpaikan palkka- ja työehtoneuvottelut.

Sen sijaan palkka- ja työehtoneuvottelut työllistävät yksityisten alojen luottamusmiehiä vain 13 prosenttia ja julkisella sektorillakin vain viidenneksen.

Kun tarkastellaan luottamusmiesten pääasiallisinta tehtäväkenttää, palkka- ja työehtoasioiden hoitamista, niin enemmistö ilmoittaa tärkeimmäksi sopimusten valvontatehtävän. Seuraavaksi nousee palkkoihin ja työehtoihin kohdistuva työpaikkakohtainen vaikuttaminen.

Liitto tärkein tukija

Järjestötutkimuksen mukaan liitto on SAK:laisille luottamusmiehille tärkein tuki kaikilla toimialoilla. 80–90 prosenttia luottamusmiehistä ilmoittaa liiton tai aluetoimiston tärkeimmäksi paikaksi, josta he odottavat saavansa apua edunvalvonnan ongelmatilanteissa. Työtovereilta, ammattiosaston toimikunnalta tai muiden henkilöstöryhmien luottamusmiehiltä odottaa tukea vain 5–6 prosenttia.

Luottamusmiehistä 38 prosentilla on tukenaan työpaikalla toimiva ammattiosasto, työhuonekunta, työpaikkajärjestö tai edunvalvontaryhmä. Ammattiosaston luottamusmiespalaverit tai toimikunnan ja luottamusmiesten yhteiskokoukset ovat monen luottamusmiehen tukena.

Pienten työpaikkojen luottamusmiehet ovat kuitenkin heikommassa asemassa, heistä vain vähän yli puolella on kiinteä ja hyödylliseksi koettu yhteys ammattiosastoon. Toisella puolella ei ole edes omakohtaista aktiivisuutta kokouksessa käymiseen, ilmenee Jyrki Helinin luottamusmiesraportista.

Aino Pietarinen