– Vaikka meillä tehtiin ensimmäinen tasa-arvosuunnitelma jo vuonna 1996 ja vuonna 2000 suunnittelu sai valtakunnallisen tasa-arvopalkinnon, niin silti suunnitelman toteuttamisessa ja tasa-arvoon pyrkimisessä me olemme ottaneet vasta ensi askeleita, toteavat Cloetta Fazerin Vantaan suklaatehtaan pääluottamusmies Arja Launamo ja työsuojeluvaltuutettu Arto Laaksonen.

Cloetta Fazerin tasa-arvosuunnitelma on lyhyt ja yksinkertainen. Se on tehty omannäköiseksi, sellaiseksi jota voidaan pikku hiljaa toteuttaa. Tarkoituksena ei Launamon eikä Laaksosen mukaan ole ollut tuottaa paperia vaan tekoja. Tasa-arvosuunnitelma on yksi väline työhyvinvoinnin lisäämisessä. He korostavat, että tärkeintä on saada suunnitelma osaksi työpaikan arkista työtä – asenneilmastoa, työoloja, päätöksentekoa ja edunvalvontaa.

Asenteet ovat vuosien myötä muuttuneet, yksinkertaisimmat ja pakkotahtisimmat työt monipuolistuneet, koneiden ja laitteiden investointeihin on voitu vaikuttaa ja palkkatasa-arvonkin tiellä on otettu pieniä askelia.

– Pitää ottaa ilo irti pienistä asioista, ei meidän tasa-arvo-ohjelmaa saada toteutettua meidän elinaikana, mutta suunta on oikea ja koko ajan edetään, arvioi Laaksonen.

Tasa-arvosuunnitelma elää töiden mukana

Cloetta Fazerin tasa-arvosuunnitelmaa on hiottu vuosien kuluessa tarpeen mukaan. Se on elänyt työn ja tekijöiden mukana.

– Aluksi meidän suunnitelmassa oli vain kolme kohtaa. Nyt siinä on neljä, ja se neljäs on nyt ensimmäisenä kohtana. Olemme viime vuosina kiinnittäneet paljon huomiota kiusaamisen ja häirinnän estämiseen. Siitä tehtiin taannoin ohjekirjanen ja puheeksiottokoulutus on pyörinyt vajaat kaksi vuotta, kertoo Arja Launamo, joka on ollut tekemässä jo ensimmäistä tasa-arvosuunnitelmaa.

– Muut kohdat tasa-arvosuunnitelmassa liittyvät investointipäätösten tekemiseen, palkkatasa-arvon tavoittelemiseen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Vaikka asioita on suunnitelmassa ole enempää, niin näidenkin purkaminen osatavoitteiksi ja käytännön työksi on ollut työlästä ja töitä riittää jatkossakin.

Investoinneilla työhyvinvointia

Työsuojeluvaltuutettu Arto Laaksosen mukaan koneita ja laitteita uusittaessa tarkastellaan hankintoja sen mukaan, että ne sopivat kaikille ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta. Myös apulaitteisiin satsataan, jotta työt eivät olisi niin raskaita.

– Tuo työnantaja tuppaa vain usein katsomaan asioita lyhytnäköisillä eurosilmälaseilla, kun taas me haluaisimme, että uudet laitteet ja koneet olisivat parempia työntekijöiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Jos väki ei kreppaa, niin siitä tulee säästöä pitkällä aikavälillä, toteaa Laaksonen.

– Myös liukuhihnoista ja pakkotahtisesta työstä haluaisimme päästä eroon. Vaikka automatosoinnin hintana on usein työpaikka, niin toivomme sillä saatavan sen verran enemmän tuotantoa, jotta saadaan takaisin kaksi työpaikkaa, Laaksonen lisää. Lisäksi pakkotahtisen työn vähentymisen myötä väki on terveempää. Vanhoille vaivoille ei paljoa voi, mutta jos ei tulisi uusia olkapää- ja hartiavikoja.

Myös työnkierto ja moniammatillisuus helpottavat yksikertaisimmissa töissä olevia. Saman tavoitteen toteuttamisella työnantaja saa joustavammin erilaisia töitä hallitsevaa työvoimaa. Lisäksi työntekijän kannalta monen ammatin taitaminen paitsi monipuolistaa työtä ja työasentoja myös tuo pätevyyttä ja palkanlisää.

Palkkaryhmittelyn uudistus tavoitteena

– Meidän tasa-arvosuunnitelmassa ei mainita tietoisesti tavoitteena palkkatasa-arvoa vaan se, että tavoittelemme palkkatasa-arvoa. Tämä ei ole asian vesitystä vaan sitä, että realistisesti tiedämme, ettei palkkatasa-arvoon päästä yhdellä istumalla vaan pienin askelin, korostaa pääluottamusmies Arja Launamo.

Fazerillakin naiset sijoittuvat selkeästi alempiin palkkaryhmiin kuin miehet. Pikku hiljaa, asia kerrallaan on palkkoja saatu korjattua.

– Meillä kannustetaan etenemään vaativampiin töihin ja paikat ovat aina myös sisäisessä haussa. Ja tietysti moniammatillisuuden strategialla saadaan pätevyyttä ja palkanlisää. Myös erilaisia vanhoja palkkaryhmittelyihin ja lisiin kuuluvia jäänteitä on saatu muutettua tasapuolisemmin molempia sukupuolia kohteleviksi.

– Seuraava tavoitteemme on palkkaryhmittelyn uudistus. Se on iso remontti, mutta tarpeellinen, koska luokittelut eivät huomioi vuosien myötä muuttuneita töitä, Launamo painottaa.

Uuteen tasa-arvolakiin fazerilaisten puumerkki

Työn ja perheen yhteensovittamisen helpottaminen on yksi fazerilaisten tasa-arvosuunnitelmankin tavoite. Se pitää sisällään kannustamista isyysvapaiden pitoon, mutta myös vastaantuloa työajoissa pienten lasten vanhemmille.

– Meillä on joku vuosi sitten tilanne, jossa neuvottelin kahden yksinhuoltajaäidin työajoista. Meillähän kaikki sitoutuvat taloon tullessaan tekemään vuorotyötä. Näille pienten lasten äideille olisi ollut kohtuutonta tehdä ilta- ja yövuoroja, joten sain neuvoteltua heille mahdollisuuden tehdä väliaikaisesti aamuvuoroa. Se ei ollut mikään helppo paikka ja siinä piti vedota saamaamme tasa-arvopalkintoonkin, ennen kuin mielet kääntyivät, Arja Launamo muistelee.

– Sitten olin SEL:n edustajana tasa-arvolain uudistamisen taustatyöryhmässä ja otin puheeksi, että joskus olisi tärkeää voida vaikuttaa työaikoihin. Niinpä nyt pian eduskuntaan tulevaan lakiesitykseen on otettu kohta, jonka mukaan pienten lasten vanhemmilla on oikeus vaikuttaa työvuoroihin. Meillä tämä on lisätty tasa-arvosuunnitelmaan.

Työn ja perheen yhteensovittamista helpottaa sekin, että Vantaan Fazerilassa on työntekijöiden lapsille päiväkoti. Nyt työsuojeluvaltuutetun mukaan on tekeillä selvitys, olisiko tarvetta lisätä päiväkotiin iltavuoro tai jatkaa aukioloaikaa illasta. Tämäkin selvitys ja sitten aikanaan mahdolliset päätökset ovat yksi pieniä askelia työn ja perheen yhteensovittamisessa.

Tasa-arvotyössä monet asiat lisäävät työhyvinvointia ja ovat sellaisia, etteivät ne ole keneltäkään pois. Pienin askelin tässä edetään, toteavat Launamo ja Laaksonen.

– Pieniä iloja ja niin sitten taas jaksaa…

Aino Pietarinen