Yritys pyörittää kampaamoja. Henkilökunnan vaihtuvuus on suuri. Nuoria houkutellaan töihin työsuhdeasunnoilla ja epämääräisillä lupauksilla. Kun todellisuus paljastuu, he ovat kiikissä. Mia (nimi muutettu) työskenteli yrityksessä kolme vuotta. Sitten hän lähti – työterveyslääkärin kehotuksesta. Työolot olivat sietämättömät. Koston pelossa hän haluaa esiintyä nimettömänä. Hän työskentelee edelleen alalla, ja kaikki tuntevat toisensa.

– Jos saa rettelöitsijän leiman, voi joutua hankaluuksiin.

– Sairaslomalle joutuminen oli kammottavaa, hän kertoo. Työnantaja vaati, että sijainen oli hankittava itse. Henkilöistä, joille piti soitella omalla kustannuksella, oli lista. Työnantajalle piti myös soittaa päivittäin ja kertoa terveydentilasta. Jos hän oli sitä mieltä, että kunto oli jo parempi, hän vaati tulemaan töihin kesken sairasloman. Työajat olivat vaihtelevia. Monilla työntekijöillä työaika on työsopimuksessa 0–37,5 tuntia. Mian sopimuksessa työajaksi oli kyllä sovittu 37,5 tuntia viikossa, mutta jos asiakkaita oli huonosti, töitä sai tehdä paljon vähemmän ja myös palkkaa maksettiin vähemmän. Jos asiakkaita oli paljon, hänen edellytettiin tekevän pitkiä päiviä.

Hiustenhoito- ja muiden vastaavien tuotteiden myynti oli osa Mian työtä. Tietyt tavarantoimittajat antoivat myynnistä bonusta. Mia onnistui myymään yhtä tuotetta niin paljon, että pääsi korkeimpaan bonusluokkaan, josta piti saada palkkioksi Thaimaan matka. Mutta matkan nappasi yrittäjä itse. Mialle hän antoi sen sijaan paljon vaatimattomamman matkan. Kun Mia sitten oli lähdössä tälle matkalle, hänen eteensä lykättiin paperi, jossa hänen oli sitouduttava maksamaan matkan hinta takaisin, jos hän lopettaisi työt yrityksessä lähimmän vuoden sisällä. Kun hän sanoi itsensä irti, ajasta oli jäljellä kaksi päivää. Yrittäjä pidätti matkan hinnan lopputilistä.

Myös työsuhdeasunto sitoi Mian yritykseen. Vuokrasopimukseen mukaan asunnosta piti lähteä kaksi viikkoa työsuhteen päättymisen jälkeen. Vuokratakuu oli 1 500 euroa.

– Jotta uskalsi vaihtaa työpaikkaa, oli pakko olla tiedossa uusi asunto, Mia toteaa.

Kun Mia aikoinaan tuli töihin yritykseen, jotkut työkavereista kehottivat liittymään YTK-työttömyyskassaan. Liitosta ei puhunut kukaan. Kun hän sitten huomasi tarvitsevansa apua etujensa valvomisessa, hän liittyi PAMiin, sillä edunvalvonta ei kuulu YTK:n palveluihin. Hän on sitä mieltä, että hänellä on edelleen runsaasti saatavia entiseltä työnantajaltaan, mm. lopputilistä epäoikeudenmukaisesti pidätetty summa. Hän onkin kääntynyt liiton puoleen apua saadakseen.

Palvelualan ammattiliitossa yrittäjä tunnetaan monista aiemmista tapauksista, joihin on jouduttu puuttumaan. Hän sitoo henkilökunnan yritykseen aina samoilla menetelmillä. Hänen käyttämänsä työsopimus on erikoislaatuinen. Se on kolmisivuinen. Ensimmäiseltä sivulta löytyvät ne kohdat, joiden pitää työsopimuksesta löytyäkin. Kahdella seuraavalla sivulla valtaosa niistä kumotaan.