– Väkisin pistivät minut luottamusmieheksi, sanoo Leena.

– Työkaverit kiusasivat aikansa, sitten suostuin pääluottamusmieheksi, sanoo Sirpa.

– Vastustin viimeiseen saakka, sanoo Pirjo.

Kaikki toimivat luottamusmiehinä pienillä työpaikoilla ja joutuvat puuttumaan asioihin aina kun ongelmia ilmenee – ketään muuta ei ole. Silloin he tarttuvat usein puhelimeen ja naputtelevat yhteyshenkilönään Tekstiili- ja vaatetustyöväen liitossa toimivan järjestösihteerin Tuula Ruokasen numeron. Kesäkuussa Teva ja Kemianliitto yhdistyvät.

– Yhdistyminen on hyvä juttu, edellyttäen että me luottamusmiehet saamme saman avun ja tuen kuin nykyään Tevasta. Ihmisiltä, jotka tuntevat nimenomaan meidän asiamme, kolmikko tähdentää.

Liian suuria odotuksia

Palkat, lomautukset ja lomakorvaukset ovat niitä kysymyksiä, joita Tammer-Suoja Oy:n pääluottamusmiehelle Leena Ojaselle, 43, tulee useimmiten eteen. Istuinsuojia autoihin ja lentokoneisiin valmistava yritys vaihtoi omistajaa viime vuoden elokuussa. Toimistopäällikkö Helena Mäkisen mukaan omistajanvaihdos ei vaikuttanut työntekijöiden asemaan mitenkään, vaan kaikki 25 saivat jatkaa vanhoina työntekijöinä.

Työkaverit puhuivat Leena Ojasen pääluottamusmieheksi kahdeksan vuotta sitten. Hän oli jo sitä ennen varapääluottamusmiehenä ollessaan osallistunut kokouksiin ja lähti sitten Tevan luottamusmieskursseille.

– Yritän pääluottamusmiehenä perehtyä työelämän kysymyksiin niin, että pystyn neuvomaan työkavereita. Jos esiin tulee jotain uutta, jota en mielestäni hallitse, soitan liittoon.

Ojanen istuu ammattiosasto 205:n johtokunnassa, mutta minkäänlaista yhteistyötä muiden pääluottamusmiesten kanssa ei ole. Eikä hän sellaista kaipaakaan.

– Työkavereilla on joskus liian suuria odotuksia sen suhteen, mitä pääluottamusmiehenä voi tehdä. Tuntipalkka on pieni, seitsemisen euroa, ja jos joku haluaa enemmän, kehotan keskustelemaan suoraan työnantajan kanssa.

Pääluottamusmiehenä Ojanen on ennen muuta työkavereidensa edustaja. Hän korostaa kuitenkin sitä, että hänellä pitää olla hyvät yhteyden myös työnantajaan.

– Sanon kyllä suoraan, jos jokin ei käy, jos jotain ei voida hyväksyä, mutta kyllä tämä on jonkinlaista tasapainoiluakin. Jos työnantaja menee nurin, se on menetys meille työntekijöillekin, joka ainoalle. Joka kerta, kun luottamusmiesvaalit ovat tulossa, Leena Ojanen ilmoittaa olevansa halukas astumaan syrjään, mutta toistaiseksi kukaan ei ole tarttunut syöttiin.

– Solidaarisuus se kai ajaa minua eteenpäin. Johdon ja työkavereiden välissä oleminen on koiranvirka. Tässähän asettuu vapaaehtoisesti molempien osapuolten syntipukiksi, toteaa kahden lapsen äiti leppoisasti.

Toistaiseksi kukaan ei ole vielä tullut päin naamaa syyttelemään. Ja työkaverit, he osoittavat kiitollisuuttaan joka joulu – suklaarasialla.

Apua saa tarvittaessa

Lomautukset ja työttömyyskorvauksiin liittyneet epäselvyydet saivat sekä työntekijät että työnantajan Delffi-Trikoo Oy:ssä ymmärtämään, että yritykseen tarvittiin pääluottamusmies. Arpa osui Pirjo Juvankoskeen.

– Koska minua pidettiin lunkeimpana, hän hymyilee uimapukujen ja marimekkoraitojen seasta Suomen Trikoon entisessä kiinteistössä Näsijärven rannalla.

Juvankoski pani vastaan, mutta vielä viiden vuoden jälkeenkin hän toimii kaikkien työkavereidensa pääluottamusmiehenä. Suuri kiitos siitä kuuluu liitolle.

– Olen joutunut vaivaamaan toimitsijoita työajan jälkeenkin ja apua alen saanut. Tulee uusia määräyksiä ja pykälät ovat mutkikkaita, ja haluan varmistaa, olenko tulkinnut niitä oikein, Juvankoski sanoo.

Delffi-Trikoo on Pirjo Juvankosken, 50, toinen työpaikka.

– Tällaisella pienellä työpaikalla mikään ei ole itsestään selvää. Mutta me tunnemme kaikki toisemme, ja jos ongelmia tulee, istumme pöydän ääreen keskustelemaan. Joskus mukaan tulee myös toimitusjohtaja ja työnjohtaja.

Puolet työstä Viroon

Raija-Tuotteessa kerrosta alempana tunnelma on alakuloinen. Malliompelu naapuriyritys Naxokselle loppui, kun se osa tuotannosta muutti Viroon ja seitsemän kolmestatoista työntekijästä sai lähteä juuri ennen joulua.

– Oli se katkeraa. Moni meistä on ollut täällä töissä alusta alkaen eli vuodesta 1983. Me jäljelle jääneet tunnemme syyllisyyttä, sanoo pääluottamusmies Sirpa Kosonen, 46, jonka verenpaineen stressi nosti kattoon, kun ratkaisuun päätyminen kesti kaksi vuotta. Eikä mikään ole vieläkään ihan varman päälle, sanoo Kosonen, jota pako halpamaihin kiukuttaa.

– Monet työnantajat ajattelevat vain omaa etuaan, voittoja ja osinkoja. Se on lyhytnäköistä, koska kohta Suomesta ei enää löydy osaamista eikä työtä, korostaa Kosonen, jolta on mennyt konkurssien takia alta jo kolme työpaikkaa. Ennen töitä oli, mutta nyt lopputilin saaneista vain muutama on löytänyt pätkähommia.

Liiton apu tärkeintä

Kososesta tuli pääluottamusmies tiukassa tilanteessa kahdeksan vuotta sitten. Taivuttelua tarvittiin, ja myös Kososen tapauksessa liiton toimitsijan lupaus avusta oli tärkeä tekijä myönteisen päätöksen kannalta.

– Useimmiten kysymys on palkoista. Trikootöitä tehdään urakalla. Sanon suorat sanat, mikäli tarpeen, kuuntelen molempia osapuolia ja teen sitten ehdotuksen. Myös yrityksen kantaa pitää ymmärtää, mutta tunnen kyllä, että työntekijät ovat minun takanani.

Kosonen istuu ammattiosasto 205:n johtokunnassa. Se riittää.

– Kun työnsä tekee, on puhti pois kun tulee kotiin.

Työelämä on nykyään täynnä epävarmuutta. Seija Kososen mielestä ihmisten pitäisikin siksi ajatella eteenpäin. Ammattiliiton apu on tarpeen.

– Moni nuori liittyy Loimaankassaan. Ajatelkaas jos kaikki tekisivät niin. Silloin katoaisivat ammattiliitot ja niiden mukana kaikki edut. Mutta edut kelpaavat myös loimaankassalaisille. Se ärsyttää. Emme olisi siinä pisteessä kuin olemme, jos ay-liike ja me kaikki emme olisi tehneet kovasti töitä, tähdentää pääluottamusmies Sirpa Kosonen.

Ingegerd Ekstrand

  Kriisi työpaikalla tai luottamusmiehen äkillinen työpaikan vaihto edeltävät uuden luottamushenkilön valintaa. Jotta joku saataisiin tehtävään, Tekstiili- ja vaatetustyöväen liiton järjestösihteeri Tuula Ruokonen on käyttänyt sitä ainoaa keinoa, joka liiton toimitsijalla on käytettävissään: hän lupaa auttaa.

Vuosien mittaan Tuulan "vierihoidossa" olevien luottamusmiesten määrä on kasvanut.

– Tärkeintä on, että on olemassa "tuttu naama", johon voi ottaa yhteyttä. Luottamusmiesten ei pidä joutua soittelemaan viittä kertaa samasta asiasta. Minä en laske soittokertoja. On vain hyvä, että kysytään, Tuula Ruokonen sanoo.

Jotta pystymetsästä tuleva pystyisi hallitsemaan vaativia työelämän kysymyksiä – mutkikkaita työehtosopimuksia ja lainsäädäntöä – hän tarvitsee opastusta. Liiton toimitsija pitää huolen siitä, että käytettävissä on oikeat työkalut: työehtosopimus ja tuorein painos lakikirjasta. Hän käy luottamusmiesmapin lävitse vasta valitun luottamusmiehen kanssa. Työehtosopimus luetaan läpi ja lakikirjaa selaillaan kahteen pekkaan.

– Uusi luottamushenkilö joutuu usein yhtäkkiä yt-neuvotteluihin. Silloin hänen kanssaan käydään etukäteen läpi ne asiat, joita voi tulla esiin. Pohditaan mitä luottamusmies voi ehdottaa ja vaatia, millaisia tietoja kannattaa kaivaa esiin etukäteen. Työnantajan saneluun ei tarvitse tyytyä. Luottamusmies voi tuoda esiin henkilöstön näkemyksiä ja vaikuttaa neuvotteluihin, Ruokonen korostaa.

Kun luottamusmies on päässyt sinuiksi hommansa kanssa, hän selviää usein puhelinneuvonnalla.

Pienet työpaikat vaativia

Ruokonen on ottanut "vierihoitoon" yleensä pienten työpaikkojen luottamushenkilöitä. He ovat todella yksin ja joutuvat vastaamaan kaikenlaisiin kysymyksiin, sopimuksista ja työsuhdeturvasta, ja se on hankala paikka.

Tyypillistä on sekin, että pienet työnantajat ovat nyt havahtuneet ja alkaneet oivaltaa kehittämistyön merkityksen. EU-tuella se ei enää ole kallista ja pienyritysten on erikoistuttava pärjätäkseen kilpailussa.

– Moni luottamusmies kokee kehittämisyhteistyön kaikkein vieraimmaksi alueeksi. Silti heidän on jaksettava paneutua myös siihen, Ruokonen tähdentää.

Yhdyshenkilö on lainsuojaton

Tevalla on jäseniä noin 700 työpaikalla. Pääluottamusmies löytyy vain 125 työpaikalta. Heidän lisäkseen on kymmenkunta niin sanottua yhdyshenkilöä.

Sekä työntekijät että työnantaja sälyttävät yhdyshenkilöiden harteille kaikki velvollisuudet. Tosiasia kuitenkin on, että yhdyshenkilöllä ei ole mitään oikeuksia, hän on käytännössä lainsuojaton. Kun yhdyshenkilö tämän oivaltaa, ei askel luottamusmiestehtävään ole pitkä. Valitettavasti osa ihmisistä pitää luottamusmiehenä toimimista niin juhlallisena ja vaativana juttuna, että jatkavat mieluummin yhdyshenkilöinä.

Vaatetusalan radikaali rakennemuutos samoin kuin se tosiseikka, että sukupolvenvaihdos tapahtuu alalla aikaisemmin kuin monilla muilla aloilla – Tevan jäsenten keski-ikä on korkeampi – tarkoittaa sitä, että joka vuosi tarvitaan kymmenkunta uutta luottamusmiestä. Uusien luottamusmiesten löytäminen tähän tahtiin on hankalaa, ja siksi tarvitaan "vierihoitoa", Tuula Ruokonen sanoo.

Ammattiosastojen resurssit pääluottamusmiesten tukemiseen eivät enää riitä, koska pienten työpaikkojen määrä on kasvanut.