vane.jpg (302 bytes)

 Ajankohtaista                 

Työturmavakuutus vain korvauksia varten

mine1.jpg (716 bytes)  Palkkatyöläisessä 6.3.01 prof. Matti S. Huuskonen Työterveyslaitokselta toteaa "Syöpähuippu vuonna 2010" -jutussa, että laitos on aloittamassa projektia, jonka tavoitteena on tietokonetomografisella keuhkosyöpäseulonnalla entistä varhaisemmassa vaiheessa diagnosoida asbestille altistuneen työntekijän mahdollinen ammattitauti. Huuskosen mielestä "ongelma on siinä, että tapaturmavakuutusjärjestelmä vastaa vain niistä kuluista, jotka aiheutuvat potilaan tutkimisesta Työterveyslaitoksella". Se johtaa hänen mukaansa eriarvoisuuteen. Vielä hän "haluaa järjestelmää, jolla vakuutuslaitokselle annettaisiin tietoja reaaliajassa, jotta potilas saisi oikeaan tietoon nojaavia korvauksia".

Huuskonen on hyvällä asialla, mutta hänen lausunnostaan saa väärän kuvan työtapaturmavakuutusjärjestelmän roolista työterveyshuollossa.

Vakuutusjärjestelmän tehtävänä on lakisääteisesti korvata työtapaturmia ja ammattitauteja. Asbestin aiheuttama ammattitauti on järjestelmäämme toimeenpanevien vakuutusyhtiöiden, Valtiokonttorin sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen keskeisiä korvausasioita. Ammattitautilaki uudistettiin kokonaisuudessaan 1989 ja viimeksi 1993 lisättiin säännös, jolla parannettiin asbestitaudin saaneen korvausturvaa. Korvauksia on haettu ja maksettu satoja miljoonia markkoja.

Lakiuudistuksessa 1989 helpotettiin altistuneen työntekijän ammattitaudin toteamista lisäämällä säännös ns. perustellun ammattitautiepäilyn korvaamisesta. Sen mukaan korvataan lääkärin tutkimuskulut ja työolosuhdetietojen hankkimiskulut, jotka johtuvat sen selvittämisestä, onko työntekijällä ilmennyt sairaus korvattava ammattitauti. Nämä kulut korvataan, vaikka sittemmin osoittautuisi, että kyseessä ei olekaan korvattava ammattitauti.

Vakuutusjärjestelmän tehtävänä on siis maksaa korvauksia rahana tai järjestää kuntoutusta työtapaturman tai ammattitaudin kohteeksi joutuneelle työntekijälle. Lain mukaan korvataan vain vahingoittuneelle itselleen aiheutuneet menetykset. Muuta kuin korvaamista varten vakuutusjärjestelmässä ei ole eikä sinne kerätä rahoja. Järjestelmän tarkoituksena ei ole siten vastata työterveyshuollosta ja sen kehittämisestä eikä rahoittamisesta.

Työterveyshuollon johtaminen, kehittäminen ja rahoitus on osaltaan STM:n ohjauksessa toimivan Työterveyslaitoksen vastuulla. Jos työterveyshuollossa on ongelmia esim. asbestille altistuneiden varhaisdiagnostiikan kehittämisessä, on epäjohdonmukaista väittää ongelmien johtuvan vakuutusjärjestelmästä.

Vakuutusjärjestelmä on Huuskosen kanssa yhtä mieltä siitä, että asbestille altistuneiden terveydentilan ja elämänlaadun parantamiseksi on tehtävä kaikki voitava. Työterveyden kehittämiseen ja työperäisten sairauksien diagnostiikan parantamiseen on tasavallassa rahaa. Se on vain kaivettava esiin.

Tapani Miettinen
toimitusjohtaja
Tapaturmavakuutuslaitosten liitto

Palkkatyöläinen 3.4.2001 nro 3/01

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)