Kannatatko sukupuolikiintiöitä ay-liikkeen johtotehtäviin, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n tuore puheenjohtaja Timo Räty?
– Periaatteessa on hyväksyttävissä ajatus, että suositaan lopputuloksen eikä pelkästään mahdollisuuksien tasa-arvoa. Mahdollisuuksien tasa-arvoa on, että jokainen voi hakea paikkaa. Lopputuloksen tasa-arvo on sitä, että vaikutetaan lopputulokseen erilaisin toimenpitein, esimerkiksi kiintiöiden kautta.
– Sukupuolikiintiöt ay-liikkeessä on kuitenkin vaikea toteuttaa. Meidän liittomme jäsenistöstä on 90 prosenttia miehiä. Ei olisi oikeudenmukaista, jos rakennettaisiin esimerkiksi 40 prosentin sukupuolikiintiö, koska jäsenistö on hyvin miesvaltainen.
– Kääntäen ongelmia tulisi, jos naisvaltaiset liitot olisi pakotettu valitsemaan miehiä kiintiöiden vuoksi, vaikka jäsenistön suuri enemmistö on naisia.
– Presidentin esittämä ajatus on hyvä; hän tarkoitti ehkä keskusjärjestöjen päätöksentekoa.

Voitko sitten ajatella, että SAK:n hallitukseen ulotettaisiin naiskiintiöt? SAK:laisista jäsenistähän noin puolet on naisia, mutta hallituksen enemmistö miehiä.
– Tästäkin tulee hankala yhtälö. Jokaisella liitolla on oikeus valita puheenjohtajansa, ja SAK:n hallitus muodostuu pääosin liittopuheenjohtajista. Jos SAK:n hallituksessa ja valtuustossa pitäisi olla tietty määrä naisia ja miehiä, tosiasiallisesti rajoitettaisiin liittojen itsenäisyyttä päätöksenteossa.

Voitaisiinko ammattiliittojen sääntöjä muuttaa niin, että kiintiöt määriteltäisiin jäsenistön sukupuolijakauman suhteessa?
– En näe ajatusta täysin poissuljettuna. Suhtaudun esitykseen kuitenkin varoen. Kiintiöt pitäisi toteuttaa edustajakokousten päättämin sääntömuutoksin. Valtio ja kunta käyttävät kiintiöitä lainsäädännön määräyksin, mutta ay-liikkeessä viime kädessä jäsenistöllä pitää olla valta päättää. Ulkopuolelta asiaa ei voi sanella.

Onko AKT:n liittotoimikunnassa naisia, ja vastaako määrä naisten jäsenosuutta?
– Liittotoimikunnassa on yksi nainen 17 joukossa. Ei se vastaa sukupuolijakaumaa jäsenistössä.

Millaisia mahdollisuuksia on saada tupo-pöytään naisia, jos naiset eivät kapua keskusjärjestöjen johtoon. Palkansaajista kuitenkin puolet on naisia, puolet miehiä ja tupoissa päätetään kaikkien arjen kannalta tärkeistä asioista?
– Tupo-pöydässähän on naisia, vaikkei ykkösketjussa. Ei ole poissuljettua, etteikö SAK voisi valita naisia enemmänkin tupo-neuvottelijoiksi.
– SAK:n johto valitaan edustajakokouksessa. Kun valitaan vain yksi henkilö, on vaikea normeerata esimerkiksi niin, että valitaan joka viides vuosi nainen, joka viides vuosi mies.

Huolestuttaako sinua, että SAK:laiset työmarkkinat ovat jakautuneet selkeästi naisten ja miesten töihin?
– Se on valitettavaa. Mielellään näkisi muutoksen tapahtuvan nykyistä ripeämpänä ja yhteiskuntaan muodostuvan aidosti tilanne, että kaikki tekevät kaikkia töitä. Silloin palkkaus ja muut kysymykset tulisivat alojen sisällä ja ammattialojen välillä nykyistä oikeudenmukaisemmiksi.
– AKT:n sopimusaloilla on suhteellisen hyvä tilanne: kaikki saavat samasta työstä samaa palkkaa. On vain kuljettajia, ja naisiakin on tullut alalle. Kuljetusalalla ei edetä hierarkiassa niin, että miesten työt ja palkat eriytyisivät.

Onko naisten eteneminen SAK:n päätöksenteon johtoportaisiin miehistä kiinni eli ovatko miehet jarruja?
– Osittain siitä kyse, mutta osittain tämä on miehistä riippumaton kysymys. Tilannetta helpottaa PAM-kehitys eli SAK:hon on tullut vahva, voimakkaasti naisvaltaisia aloja yhdistävä liitto, jolla kaiken lisäksi on naispuheenjohtaja. Naispuheenjohtajat ovat myös teva- ja elintarvikealalla ja KTV:hen on nousemassa naispuheenjohtaja. Jäsenmäärältään alat muodostavat suuren joukon SAK:laisista.
– Kehitys ei suoraan näy naisten paikkamäärässä SAK:n hallituksessa, mutta painoarvo kasvaa. Isoilla liitoilla on iso vaikutus SAK:n linjauksiin. Tästä taustasta lähtien olen valmis vähän positiivisempaan tulevaisuuden kuvaan kuin naisten paikkamäärä antaisi ymmärtää.

Sinut on vastikään valittu AKT:n johtoon ja edessäsi on todennäköisesti pitkä ura ay-liikkeen huipulla. Ehditkö nähdä SAK:ta johtavan naispuheenjohtajan, jota historiassa ei vielä ole koskaan ollut.
– Aika yllättävää olisi, ellei niin tapahtuisi. Viime kädessä pitää löytää sopiva henkilö.