Lomalaki viilaukseen

Lakimies Jorma Rusanen SAK:sta arvelee uudistuksen jäävän melko tekniseksi. TT:n lakimies Hannu Rautiainen odottaa remontin selkiyttävän lakia ja suovan mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen.

Vuosilomalain uudistusaloite tuli työnantajapuolelta. Hallitus on nyt asettanut vuosilomalakikomitean, jonka puheenjohtajaksi on nimitetty työtuomioistuimen presidentti Pekka Orasmaan. Komitean määräaika on 30.9.2002 saakka.

Tupossa sovittiin, ettei uudistustyössä puututa vuosiloman pituuteen eikä vuosilomapalkan määräytymisen yleisiin periaatteisiin.

Työntekijälle sananvaltaa

Työnantajapuoli esitti jo Lipposen hallituksen ohjelmaan, että vuosilomalain uudistamistarpeet selvitetään. Tupossa työnantajien tahto toteutui.

Vaikka SAK:ssa eivät riehu suuret intohimot lakiuudistusta kohtaan, ei Jorma Rusanen mene komiteatyöhön vailla minkäänlaisia tavoitteita pelkästään torjumaan työnantajien mahdollisia heikennysesityksiä.

– SAK on korostanut, että epätyyppisissä työsuhteissa on edelleen erilaisia väliinputoamisongelmia, jotka pitää korjata. Myös työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia loma-aikaa soviteltaessa pitää lisätä. Vuosiloman säästämismahdollisuutta voisi lisätä viikosta kahteen, Rusanen selvittää SAK:laisia tavoitteita.

Komitean toimeksiannossakin todetaan keskeiseksi uudistustarpeeksi epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ongelmat, työntekijöiden omat vaikutusmahdollisuudet, kuukausi- ja tuntipalkkaisten lomapalkan yhdenmukaistaminen sekä yritys- ja paikallistasolla tapahtuva sopiminen.

Vuodelta 1973 oleva vuosilomalaki lähtee pääsäännöstä, että työnantaja voi määrätä vuosiloman ajankohdan lomakautena, joka on 2.5. — 30.9. Etenkin lappilaisten työntekijöiden kestovaatimus on ollut, että lomakaudesta on pudotettava toukokuu ja syyskuu, jolloin Lapissa ei kesälomasäätä ole.

Selkeyttä ja joustoja

Työnantajien päätavoite on selkiyttää ja modernisoida vuosilomalakia. Komiteaan nimitetty TT:n Rautiainen sanoo, että nykylaki on työelämän keskeisistä laeista sekavin ja vaarantaa jopa oikeusturvaa.

– Työntekijä ei välttämättä saa selvää, miten loma ja lomapalkka määräytyy eikä työnantaja selkoa, miten etuudet pitää antaa ja palkkaa loma-ajalta maksaa. Lain selkiyttämiseen vaikuttaa helpottavasti se, että uudistetun työaika- ja työsopimuslain pohjalta saadaan jäntevyyttä, kun vuosilomalaki sovitetaan niihin.

Rautiaisen mukaan komiteassa on katsottava, mitä uusia mahdollisuuksia on lomien antamisessa, niiden jaksottamisessa, mahdollisessa säästämisessä ja millä tavalla lomista voidaan sopia nykyistä laajemmin

– Lomapalkkasäännöksiä pitää katsoa uudistuneita työsuhdetyyppejä vastaaviksi.

Rautiainen painottaa myös työpaikkasopimusten lisäämistä loma-asioissa.

– Laeilla ei pystytä ottamaan kaikkia huomioon, jotain pitää jättää työpaikoilla sovittavaksi.

Vuosiloma karttuu nykyisen lain mukaan yli vuoden jatkuneissa työsuhteissa 2,5 päivää kuukaudessa, alle vuoden työsuhteissa kaksi päivää. Määräaikaiset työntekijät ovat tässä suhteessa vakituisia heikommassa asemassa.

Lomarahan siirto sopimuksista lakiin ei sekään toteudu, mikäli työnantajien tahto menee läpi.

– Sopimusperusteiset järjestelmät voivat hyvin elää, Rautiainen toteaa.

Tekninen uudistus?

Vuosilomalain ympärillä ei ole tähän saakka tunnelmoitu kovinkaan palavasti. Ay-liikkeestä ei ole juuri kuulunut vaatimuksia loma-ajan pidentämisestä.

Rusanen arvioi, että saattavathan tavoitteet komiteassa mennä vielä ristiinkin, jolloin lakiuudistus jäi tekniseksi. Vuosilomalakia on yritetty uudistaa 90-luvulla, mutta tuloksetta. 1990—93 istui hallituksen asettama komitea. Sen jälkeen työministeriön Matti Salmenperän työryhmä yritti lain kokonaisuudistusta mutta turhaan, eikä Kari-Pekka Tiitisenkään ryhmän yritys tuottanut hedelmää.

Säpinää komitean työhön voivat tuoda valtion ja kunnan edustajat. Etenkin valtiolla on yksityistä sektoria paremmat lomaedut, jotka määräytyvät virkaehtosopimuksen eikä vuosilomalain mukaan. Komiteassa on mukana myös Suomen Yrittäjien edustaja.

Hannu Rautiainen TT:stä arvelee, että vuosilomalain uudistus on merkittävästi hallitumpi asia kuin työsopimuslain muuttaminen, joka vaati vuosien komiteatyön. Puolentoista vuoden määräaika on Rautiaisen mukaan tiukka.

– Aikaa verryttelyyn ja turhaan lätinään ei ole, Rautiainen sanoo.