Työttömiä tehdään talouspolitiikalla

SAK:ssa työskentelevä Boldt ja järjestöstä vasta Tilastokeskukseen siirtynyt Laine runttaavat kohta kohdalta OECD:n 1994 tekemän työllisyysraportin (Job Study) ja löytävät tilastoista kovin vähän pohjaa siinä esitetyille ja sittemmin erityisesti oikeistolaisessa ajattelussa mantraksi muuttuneille väitteille.

Esimerkiksi hokema siitä, että ruhtinaalliset työttömyyskorvaukset lisäävät työttömyyttä ei tilastolukuja vasten näy pitävän alkuunkaan paikkaansa. 20 OECD-maan joukossa hyvä työttömyysturva ja paha työttömyys käyvät käsi kädessä vain Espanjassa, mutta valtaosassa maista työttömyys on pieni vaikka työttömyysturva kompensoi suuren osan palkasta.

Tavallinen väite, että hyvä työsuhdeturva pitää yllä ja jopa lisää työttömyyttä, osoittautuu tilastoilla luuloksi. Päin vastoin luvut kertovat, että viiden parhaan työsuhdeturvan maan työttömyys on pienempi kuin viiden huonoimman turvan valtion.

Ekonomistit eivät havaitse mitään riippuvuutta myöskään järjestäytymisasteen tai sopimusten kattavuuden ja työttömyyden välillä.

Vaikka eräät tutkijat esittävätkin, että koordinoimaton liittokierros nostaa työttömyyttä enemmän kuin talokohtainen tai keskitetty neuvottelu, ei sekään päde OECD:ssä. Kuitenkin niissä maissa, joissa liitot koordinoivat rahatavoitteitaan hyvin työttömyys näyttäisi olevan alhaalla. Sama tulos tulee työnantajien koordinaatiosta, eli työttömyys ei ratkeakaan, jos neuvottelut pudotetaan työmaatasolle.

Boldt ja Laine ovat selvittäneet myös viennin ja työmarkkinarakenteiden suhdetta ja päätyvät siihen, että eniten ulkomaankauppaa käyvissä OECD-maissa on myös laajimmin säädellyt työmarkkinat.

Oikeastaan ainoan positiivisen korrelaation ekonomistit löytävät työttömyysturvan keston ja työttömien määrän väliltä. Tätäkin yhteyttä sotkee kuitenkin se, että hyvä työttömyysturva lisää työvoiman tarjontaa.

Syitä myös markkinoilla

Pääsyyn esimerkiksi USA:n pieniin ja EU:n suuriin työttömyyslukuihin ekonomistit löytävät talouspolitiikasta. EU:n keskeisissä kansantalouksissa suhdanteiden tasaus on mennyt lähes poikkeuksetta pieleen ja Euroopan keskuspankki EKP keskittynyt vahtimaan vain inflaatiota.

Sen sijaan USA:n pääpankki FED on kantanut murhetta hintojen ohella myös kasvusta ja työllisyydestä. Reagankin hoiti maansa taloutta paremmin, kuin mihin EU-maiden johtajat ovat kyenneet, ekonomistit letkauttavat.

Boldt ja Laine muistuttavat, että työttömyysongelmien ratkonnassa pitäisi vähitellen päästä puhumaan myös muista kuin palkoista. Esimerkkinä he mainitsevat työllisyyteen vaikuttavan hyödykemarkkinoiden kilpailutilanteen ja vaillinaisesta kilpailusta johtuvat, työllisyyttä supistavat ja Suomessa yleiset hintalisät. Myös niissä maissa, joissa omistusasuminen on, tuppaa olemaan myös korkea työttömyys. Suomi käy tälläkin kohtaa esimerkistä.