vane.jpg (302 bytes)

 Ajankohtaista                 

Puolet palkkaerosta selittyy syrjinnällä

mine1.jpg (716 bytes)  Sukupuolten välisestä palkkaerosta noin puolet selittyy naisten syrjinnällä, toinen puoli johtuu eroa selittävistä taustatekijöistä kuten koulutuksesta ja työkokemuksesta. Tällaiseen johtopäätökseen on päätynyt Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Juhana Vartiainen tutkimuksessaan, joka selvittää sukupuolten välisen palkkaeron syitä.

Voimakkainta naisten palkkasyrjintä on vaativammissa toimihenkilötehtävissä. Matalapalkkaisissa ja toisaalta parhaiten palkatuissa tehtävissä sukupuolten välinen palkkaero on pienempi. Naisten palkat ovat keskimäärin 25—30 prosenttia miesten palkkoja pienemmät.

Vartiainen esitteli tutkimuksensa alustavia tuloksia palkansaajajärjestöjen yhteisessä samapalkka -seminaarissa Helsingissä. Vartiainen on käyttänyt tutkimuksensa pohjana Tilastokeskuksen tulonjakotilastoa ja palkkarakennetilastoja. Tutkimuksessa vertaillaan kokopäivätyötä tekevien palkkoja.

Juhana Vartiainen korosti, että sukupuolisyrjinnän havaitseminen edellyttää hienojakoista ja tarkkaa ammattiluokitusta, joka mahdollisimman hyvin kuvaa työn vaativuutta. Tutkimus valmistuu myöhemmin keväällä ja sen tavoitteena on paitsi selvittää palkkaeron syitä myös kehittää tilastointimenetelmää palkkaeron seurantaan.

Miehet kärkkäämpiä pyytämään palkankorotusta

Keskeinen palkkaeroa selittävä tekijä on naisten ja miesten työskentely erilaisissa tehtävissä ja naisten ja miesten toisistaan poikkeavat työurat. Siinä missä miehet siirtyvät iän karttuessa tehtäviin, joita pidetään vaativina, naisten urakehitys jämähtää.

– Miehillä palkka nousee iän myötä, naisilla näin käy paljon vähemmässä määrin, Juhana Vartiainen sanoi.

Kunta-alan ammattiliiton KTV:n II puheenjohtaja Tuire Santamäki Vuori totesi, että työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeus näkyy naisten työuralla.

– Sukupuolten väliset palkkaerot syntyvät perheiden pikkulapsivaiheessa. Tuolloin miehet vaihtavat töitä aiempaa vaativampiin ja paremmin palkattuihin. Miehet myös pyytävät naisia kärkkäämmin itselleen palkankorotusta, Santamäki-Vuori sanoi ja pohti, mikä vaikutus miesten uralla etenemiseen on sillä, että enemmistö työpaikkojen luottamusmiehistä on miehiä.

Työnarvioinnissa sudenkuoppia

Palkkaeroja on pyritty kaventamaan mm. työn vaativuuden arvioinnin avulla. Tämä ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Sopimussihteeri Kaarina Saikkonen Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitosta VAL:sta huomautti seminaarissa, että työnarviointijärjestelmässäkin voi olla naisten töitä syrjiviä piirteitä.

Valtiolla palkkausjärjestelmää on virasto- ja laitoskohtaisesti uudistettu viime vuosikymmenen alusta lähtien. Saikkosen mukaan uudistustyössä sukupuolten välisen palkkaeron tasoittaminen ei ole noussut ns. tärkeiden asioiden joukkoon.

– Luontevasti asian saa mukaan, jos uudistyössä on mukana organisaation tasa-arvoasiamies, Saikkonen sanoi.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin sopimussihteeri Airi Pystynen muistutti seminaariin osallistujia siitä, että naisten suurimpia ongelmia työmarkkinoilla on tänä päivänä pätkätyöt. PAMin jäsenistä noin neljännes tekee osa-aikaista tai määräaikaista työtä.

Pystynen sanoi, että pätkätyöläisyys on monella tavalla syrjivää. Epätyypillisissä työsuhteissa olevat jäävät esimerkiksi helposti paitsi työpaikan henkilöstökoulutusta ja heidän on vakituisessa työsuhteessa olevia vaikeampi edetä urallaan.

Pirjo Pajunen

Palkkatyöläinen 3.4.2001 nro 3/01

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)