vane.jpg (302 bytes)

 Ajankohtaista                 

Työläisnaisessa piisaa tutkimista

mine1.jpg (716 bytes)  Palkkatyöläisen uutena kolumnistina aloittaa tässä lehdessä tutkija, valtiot. tri Marjaliisa Hentilä. Hänen leipälajinsa on yhteiskuntahistoria, tarkemmin työväenhistoria ja pikkutarkasti työläisnaisten historia.

Marjaliisa Hentilä on kuulunut maan vanhimman ja suurimman kansanliikearkiston, Työväen Arkiston tutkijakuntaan parikymmentä vuotta, osallistunut useisiin työläisnaisten elämää kuvaaviin kirjaprojekteihin ja tuttu luennoitsija ja opettaja myös ammattiosastojen ja Kiljavan ay-aktiiveille. Helsingin yliopiston yhteiskuntahistorian dosenttina hän aloitti äskettäin.Marjaliisa Hentilän mukaan Työväen Arkiston hyllyt notkuvat työläisnaisia koskevasta materiaalista. Kuva: HELI SAARELA

Työväen Arkiston 4,5 kilometriin venyneiden dokumenttihyllyjen kätköistä Marjaliisa Hentilä tuli näyttävästi julkisuuteen vajaat pari vuotta sitten väitöskirjallaan Keikkavaaka ja kousikka. Siinä hän tutki kaupan ja sen työntekijöiden historiaa viime vuosisadan lopulta itsepalveluaikaan, 1970-luvulle saakka.

– Yritin siinä kuvata niitä muutoksia, jotka tekivät keskiluokkaisista kaupanneideistä osa-aikaisia työläisnaisia, hän itse tiivistää.

Paitsi että väitös lähestyy kaupan alaa uudesta näkökulmasta, se on siitä harvinainen yliopistollinen opinnäyte, että innostaa myös kuvattaviaan, myyjiä, ja kuluu ahkerasti heidän käsissään.

– Yhä edelleen saan kaupan väeltä kirjan tietoja kommentoivaa ja myös täydentävää postia ja pyyntöjä tulla osastoihin kirjoituksiani selvittämään.

Myöhäsyntyistä tutkimusta

Työläisnaisia on tutkittu Suomessa vähän. Tämä johtuu myöhäisestä aloituksesta. Marjaliisa Hentilä sanoo, että aihepiiri rupesi kiinnostamaan vasta 1950—60-luvuilla syntyneitä tutkijoita, häntä itseään siinä mukana.

– Nyt aihe hyväksytään suvereenisti akateemisessa maailmassa, ja ammattiliittotutkimuksilla voi tieteellisesti pätevöityä.

Vaikka työläisnaisten menneisyyden kimpussa häärää tällä haavaa useampi tutkija, aiheista ei pulaa podeta. Päinvastoin lähteitä on Suomessa tallella Marjaliisa Hentilän mukaan valtavasti ja esimerkiksi liittoja voi lähestyä useasta eri suunnasta.

– Tutkimista riittää vaikkapa siinä, mitä kaikkea sos.dem. puolueessa ja SAK:laisessa liikkeessä myrskyisinä 1960-luvun vuosina tapahtui ja kuinka keskeistä roolia ammattiliitot pelasivat, kun Suomesta 1960—70 rakennettiin hyvinvointivaltio.

Juuri nyt Marjaliisa Hentilän järjestämisen alla on mappirivi PAMiin lähteneiden Kiinteistötyöntekijöiden ja Tekerin arkistoja ja työpöydällä SDP:n sotienaikaisen puoluesihteerin Aleksi Aaltosen papereita.

– Aaltosen nipussa on myös kirjeitä, jotka saattavat tuoda lisävaloa Tannerin toiminnasta sotien aikana, hän uskoo.

Eero Kosonen

minu.jpg (764 bytes) Hentilän kolumni

Palkkatyöläinen 3.4.2001 nro 3/01

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)